Laukut alkaa olla pakattuna... jottain tuntuu vielä aina vaan löytyvän, joten saapi nähdä miten paljon tämä lysti tulee maksamaan.
Poika on askarrellut ahkerasti ja lopputulos näkyy korteissa. Tänä vuonna meiltä ei lähtenyt maailmalle joulukortin korttia, mutta olemme lahjoittaneet vaatteita ja tarvikkeita useamman kortin edestä paikallisille tahoille - sekä ihmisille että eläimille.
Enää pari yötä ja tars kait suunnata sinne talven ihmemaahan. Ainakin naamakirjajuttujen perusteella, märkää ja pimeää riittää...
No me nautitaan nyt sitten senkin edestä Uruguayn auringon suomasta valosta ja lämmöstä.
Tänään viimeieset vesi-, kaasu- ja sähkölaskut tuli maksettua, yksi laukku enää pakkaamatta.
Ehkä huomenna vielä jotain pientä pitäis matkaan hakea, toivottavasti ainakin sää suosisi sen verran, jotta pääsis vielä kerran ratsastamaan.
Tuplalla on ollut tälläviikolla myös kalenteri täynnä, kavereiden kanssa leikkejä ja jäähyväisiä
Eilen ei minun kalenterissa ollutkaan muuta, kuin taas yhdet jäähyväiset.
Tuttavapariskunta paimennusporukoista kutsui meidät jäähyväisillalliselle.
Ja varsin iloisesti yllätyimme, kun paikalla saapuikin enemmänkin tuttuja. Ja nimenomaan niitä tärkeimpiä ja ihanimpia ihmisiä täältä. Hauska ilta ja yli puolenyönhän se päivällinen venyi...
Tänään päivä onkin mennyt pakatessa ja no, toki välillä uima-altaallakin on täytynyt piipahtaa.
4*23 kiloa valmiina ja kaksi tyhjää laukkua jäljellä, sekä tietty käsimatkikset. Saas nähdä kuinka mahtaa käydä...
Tiistaina olikin sitten taas pakko suunnata eläinlääkärin kautta Montevideoon.
Kun siis Zicolle jälleen piti hakea matkustusasiakirjat ministeriöstä. Leimoja sinne, leimoja tänne.
Siispä poika landelle kaverille kyläilemään ja minä pääkaupunkiin...
Sama kaava kuin aina ennenkin, tosin tälläkertaa visiitti sujui nopeasti ja vaivattomasti, ehkä johtuen myös siitä. Jotta jo aika hyvin tiedän mikä leima pitää mihinkäkin hakea ja mistä konttorista.
Otinpa ton action kameran matkaan ja sain myös MVDstä. Hiukan katukuvaa:
Perjantaina vietettiin ensin samalla futiskauden päättäjäisjuhlaa ja samalla Tuplan läksiäisiä.
Kyllä se vaan on käsittämätöntä, kuinka nuo lapset niin ihanan liikuttavalla tavalla hyvästit heittävät.
Tuplan futisurahan ei kuitenkaan Colonia Plazassa kovin kauaa edes kestänyt, mutta läksiäiset lahjoineen järkättiin ja kaikki pojat vuorotellen vielä heittivät besot ja kaikki myös toki halusivat yksittäisen kuvan itsestään Suomalaisvahvistuksen kanssa...
Kun futisläksiäisistä viimein päästiin Tuplan kanssa liukenemaan, olikin vuorossa asado meillä kotona.
Vieraillehan oli kutsussa ilmoitettu bileiden alkavan klo.19.00 ja me Tuplan kanssa juhlan isäntinä saavuttiin paikalle siinä heti klo. 20.30 hyvin Uruguaylaiseen tapaan...
Muutama kuva läksiäisjuhllista:
Launtaina yritettiin käydä ratsastamassa rantaan, vaan sää ei oikein suosinut ja ukkosen kiivetessä päälle käännyttiin takaisin, jotain sain silti tallennettua tuolla uudella kypäräkameralla.
Editointitaidoissani on vielä hiukkasen toivomisen varaa, varsinkin tällä omenatuotteella...
Sunnuntaina aamusta otettiin uusi yritys ja päästiin ihastelemaan rantaa, jossa ei vielä aiemmin oltukaan käyty.
Sunnuntaina käväistiin myös katselemassa, Gauchotapahtumaa ja ihastelemassa siis taas hevosia...
Varsin hurjan näköisiä kisoja käytiin, varsinkin kun hevosen perään sidottiin lehmäntalja, jonka kyytin sitten kaveri istumaan tai mahalleen ja ei kun täyttä laukkaa neliötä ympäri.
Nuorimmat osallistujat tuossa lajissa olivat varmaan siellä kymmenen ikävuoden hujakoilla ja ei tietty kypärää, saatikka muita turvavarusteita tietenkään käytetty.
Maanantaina suunnattiinkin vaimon kanssa ihan kahden romanttisesti lounaalle Buenos Airesiin.
Täytyyhän meidänkin nyt La Chacrassa käydä, kun niin ovat sitä kehuneet.
Eikä turhaan kehuttu olekaan, tuo kyseinen paikka. Ruoka oli todella maukasta ja ainakaan pihvien koko ei taatusti jättänyt nälkäiseksi.
Arviolta varmaan semmonen 400 gr...
Pakko lisätä myös tämä kuva. suomalaisen ravintolan vessastahan voi myös löytää kaikenlaisia automaatteja, vaan en ole ennen kyllä hammasharja-automaattiin törmännyt...
Noh tarttuipa reissulta jotain muutakin käteen. Matkalaukuthan meillä on jo taatusti aikalailla täydet, vaan tässähän on yksi laukku rouvalle lisää, saappaathan voin laittaa jalkaan, hatun päähän.
Tuo puukko mahtunee kuitenkin laukkuun, se vyöllä kuitenkaan koneeseen ei ehkä kannata pyrkiä...
