sunnuntai 21. joulukuuta 2014

viimeinen yö...

Laukut alkaa olla pakattuna... jottain tuntuu vielä aina vaan löytyvän, joten saapi nähdä miten paljon tämä lysti tulee maksamaan. 

Poika on askarrellut ahkerasti ja lopputulos näkyy korteissa. Tänä vuonna meiltä ei lähtenyt maailmalle joulukortin korttia, mutta olemme lahjoittaneet vaatteita ja tarvikkeita useamman kortin edestä paikallisille tahoille - sekä ihmisille että eläimille.

HYVÄÄ JOULUA JA ONNELLISTA UUTTA VUOTTA! 









perjantai 19. joulukuuta 2014

Viimeisiä viedään....

Enää pari yötä ja tars kait suunnata sinne talven ihmemaahan. Ainakin naamakirjajuttujen perusteella, märkää ja pimeää riittää...
No me nautitaan nyt sitten senkin edestä Uruguayn auringon suomasta valosta ja lämmöstä.
Tänään viimeieset vesi-, kaasu- ja sähkölaskut tuli maksettua, yksi laukku enää pakkaamatta.
Ehkä huomenna vielä jotain pientä  pitäis matkaan hakea, toivottavasti ainakin sää suosisi sen verran, jotta pääsis vielä kerran ratsastamaan.


Tuplalla on ollut tälläviikolla myös kalenteri täynnä, kavereiden kanssa leikkejä ja jäähyväisiä







torstai 18. joulukuuta 2014

Mukava yllätys

Eilen ei minun kalenterissa ollutkaan muuta, kuin taas yhdet jäähyväiset.
Tuttavapariskunta paimennusporukoista kutsui meidät jäähyväisillalliselle.
Ja varsin iloisesti yllätyimme, kun paikalla saapuikin enemmänkin tuttuja. Ja nimenomaan niitä tärkeimpiä ja ihanimpia ihmisiä täältä. Hauska ilta ja yli puolenyönhän se päivällinen venyi...


Tänään päivä onkin mennyt pakatessa ja no, toki välillä uima-altaallakin on täytynyt piipahtaa. 
4*23 kiloa valmiina ja kaksi tyhjää laukkua jäljellä, sekä tietty käsimatkikset. Saas nähdä kuinka mahtaa käydä...

Tiistai MVD

Tiistaina olikin sitten taas pakko suunnata eläinlääkärin kautta Montevideoon.
Kun siis Zicolle jälleen piti hakea matkustusasiakirjat ministeriöstä. Leimoja sinne, leimoja tänne.
Siispä poika landelle kaverille kyläilemään ja minä pääkaupunkiin...
Sama kaava kuin aina ennenkin, tosin tälläkertaa visiitti sujui nopeasti ja vaivattomasti, ehkä johtuen myös siitä. Jotta jo aika hyvin tiedän mikä leima pitää mihinkäkin hakea ja mistä konttorista.
Otinpa ton action kameran matkaan ja sain myös MVDstä. Hiukan katukuvaa:





Kiireisiä on viimeiset päivät....

Perjantaina vietettiin ensin samalla futiskauden päättäjäisjuhlaa ja samalla Tuplan läksiäisiä.
Kyllä se vaan on käsittämätöntä, kuinka nuo lapset niin ihanan liikuttavalla tavalla hyvästit heittävät.
Tuplan futisurahan ei kuitenkaan Colonia Plazassa kovin kauaa edes kestänyt, mutta läksiäiset lahjoineen järkättiin ja kaikki pojat vuorotellen vielä heittivät besot ja kaikki myös toki halusivat yksittäisen kuvan itsestään Suomalaisvahvistuksen kanssa...





Kun futisläksiäisistä viimein päästiin Tuplan kanssa liukenemaan, olikin vuorossa asado meillä kotona.
Vieraillehan oli kutsussa ilmoitettu bileiden alkavan klo.19.00 ja me Tuplan kanssa juhlan isäntinä saavuttiin paikalle siinä heti klo. 20.30 hyvin Uruguaylaiseen tapaan...
Muutama kuva läksiäisjuhllista:











Launtaina yritettiin käydä ratsastamassa rantaan, vaan sää ei oikein  suosinut ja ukkosen kiivetessä päälle käännyttiin takaisin, jotain sain silti tallennettua tuolla uudella kypäräkameralla.
Editointitaidoissani on vielä hiukkasen toivomisen varaa, varsinkin tällä omenatuotteella...




Sunnuntaina aamusta otettiin uusi yritys ja päästiin ihastelemaan rantaa, jossa ei vielä aiemmin oltukaan käyty.




Sunnuntaina käväistiin myös katselemassa, Gauchotapahtumaa ja ihastelemassa siis taas hevosia...
Varsin hurjan näköisiä kisoja käytiin, varsinkin kun hevosen perään sidottiin lehmäntalja, jonka kyytin sitten kaveri istumaan tai mahalleen ja ei kun täyttä laukkaa neliötä ympäri. 
Nuorimmat osallistujat tuossa lajissa olivat varmaan siellä kymmenen ikävuoden hujakoilla ja ei tietty kypärää, saatikka muita turvavarusteita tietenkään käytetty.
Kamera tietysti oli kotona...











keskiviikko 17. joulukuuta 2014

Maanantai BA

Maanantaina suunnattiinkin vaimon kanssa ihan kahden romanttisesti lounaalle Buenos Airesiin.
Täytyyhän meidänkin nyt La Chacrassa käydä, kun niin ovat sitä kehuneet.
Eikä turhaan kehuttu olekaan, tuo kyseinen paikka. Ruoka oli todella maukasta ja ainakaan pihvien koko ei taatusti jättänyt nälkäiseksi.



Arviolta varmaan semmonen 400 gr...





Pakko lisätä myös tämä kuva. suomalaisen ravintolan vessastahan voi myös löytää kaikenlaisia automaatteja, vaan en ole ennen kyllä hammasharja-automaattiin törmännyt...


Noh tarttuipa reissulta jotain muutakin käteen. Matkalaukuthan meillä on jo taatusti aikalailla täydet, vaan tässähän on yksi laukku rouvalle lisää, saappaathan voin laittaa jalkaan, hatun päähän.
Tuo puukko mahtunee kuitenkin laukkuun, se  vyöllä kuitenkaan koneeseen  ei ehkä kannata pyrkiä...



torstai 11. joulukuuta 2014

Muuttokuorma kohti Suomea lähti tänään.

Tänään siis oli se päivä, kun edeltä lähtevien, perässä saapuvien tavaroiden tuli  lähteä kohti Suomea. Ensi järkytys oli jo heti aamusta, olihan sovittu jotta kaverit tulevat klo. 09.00 ja mitä ihmettä.
Muuttoauto pärähti oven eteen jo 08.37. Kaiken lisäksi kaverit olivat todella ripeitä ja kahteentoista mennessä, oli jo kamat pakattu ja laatikot autossa.
Ei ole tässä maassa vielä moista toimintaa minun kohdalla vastaan tullut...


Jonkun verran on tuo tavaramäärä päässyt kolmen vuoden aikana kasvamaan. Tullessahan meillä taisi olla jotain 1,8 kuutiota tavaraa ja nyt, no pikkusen enemmän


Siellä ne nyt mänt ja varmaan jo heti kolmen kuukauden päästä voipi taas odotella mukavaa jälleennäkemistä ja miettiä minnehän nuo kamat meidän jo täydehkössä asunnossa sijoitetaan...

Kun muuttohässäkästä näiltä osin selvittiin, olikin suunnatava Tuplan koululle, jossa jaettiin vuoden koulutyöt. Hiukka itkuksihan se meni, kun oli samalla tietty jäähyväistunnelmaa ilmassa...
Koulukaverit muistivat ihanasti Tuplaa ja jokainen oli tuonut laatikkoon jonkun muiston Uruguaysta ja yhteisitä vuosista.


"Ryhmähali" ja Tupla alimaisena.


Mitä laatikosta paljastuukaan...


4-v. luokka 2014



Ja tässä kaikki muistot...

Ja sitten se "kirpaisevin" hetki, oi suunnatava pankkiin lakkauttamaan vaimon tilit ja ja siinä meni myös samalla yksi kotirouvan ammatin eduista. Mastercardini leikattiin halki, poikki ja pinoon, siis lisää kyyneleitä...
No onneksi Visa vielä jäi:)

Huomenna jätetään taas lisää jäähyväisiä, ensin futisjoukkueen kauden päättäjäiset ja sen jälkeen Asado meillä kotona tuttujen kesken.






maanantai 8. joulukuuta 2014

Onnea Saimille

Itsenäisyyspäivän juhlat on nyt juhlittu ja agilityfinaalit käyty, ensimmäiset jäähyväisetkin Uruguayn agilityväelle jätetty.
Finaalissa tuloslista ei kauheasti muuttunut, Ziconkin kolistellesssa molemmilta radoilta kaksi rimaa...
Vaan Ylpeänä sain vastaanottaa jo toisen kerran peräkkäin Saimin Uruguayn mestaruustittelin, ikäväkyllä Saimi ei ollut itse mukana palkintoa pokkaamassa.
Saimista siis leivottiin itseasiassa ylivoimainen voittaja, vaikka se loppukauden on viettänytkin mamman, papan, Tepon ja Siirin kanssa Suomessa, agilityn 2014 Uruguayn mestari!!!


Tänään Saimi täyttää kahdeksan vuotta, siis onnittelut ja rapsutukset myös synttäreiden johdosta Saimille Suomeen!


perjantai 5. joulukuuta 2014

Futiskausi päätetty

Eilen pelattiin Tuplan futisliigan finaalit ja kausi on sitten sitämyöten paketissa. Kaudelle hieno päätös 4-0 voitto ja hieno pokaali joukkueelle!
Ihan minulle ei kyllä selvinnyt, monensia nyt sitten sarjassa oltiin tai kuka voitti ja mitä voitti, mutta kuitenkin finaalipelin voitto ja pokaali plakkariin. Tosin hyvän tavan mukaan myös hävinneet joukkueet saivat palkinnon ja kaikki pojat ja tytöt olivat onnellisia.
Alkuunhan ehkä hieman mietiskeltiin, onko tuo futis täällä neljävuotiaalle ihan oikealla tasolla, koska voitto on aika tärkeässä asemassa ja treenitkin suhteellisen kovia. Tietty sekin vaikuttanee, jotta neljävuotiaat pelaavat kuusivuotiaitten sarjassa. Pari kertaa viikossa treenataan ja pelit siihen päälle. 
Oppia on kuitenkin paljon tarttunut ja Tupla on kyllä huimasti pienessä ajassa liikunnalisesti kehittynyt.
Ja siis ainakin tuo latinoille tyypillinen näyttelemisen ja heittäytymisen taito on TODELLA hyvin hallussa:)
Kait se on pikkuhiljaa alettava Suomesta treenipaikkaa katselemaan/kyselemään.

Ehkä kaikista parasta on kuitenkin noissa peleissä tuomarit, jotka kokoajan ohjeistavat tasapuolisesti pelaajia, minne pitää mennä, minne potkaista, välillä tuomari myös sitoo junnujen kengännauhoja, asentaa maalivahdin haskoja paremmin, jnejne...

Muutamia kuvia finaaleista:









Huomenna sitten juhlistetaan tietty Suomen itsenäisyyspäivää ja käydään illalla Uruguayn agilitymestaruus finaalit.