maanantai 22. syyskuuta 2014
Harrastustäyteinen viikonloppu.
Lauantaina ohjelmassa ensin Tuplan ratsastustunti ja iltapäivällä sitten jo ihan oikea futismatsi, johan kaksien treenien jälkeen on aika alkaa oikeita pelejä pelaamaan ja itseäni lainaten: lahjattomathan ne harjoittelee.
Tosin aika usein olen omalta kohdalta joutunut karvaasti myöntämään, jottei tainut lahjoja sitten ihan tarpeeksi olla...
Ratsastamaan siis aamusta lähdettiin ja vielä kotona poika oli kyllä vakaasti sitä mieltä, jotta iskän kanssa sitten kahdestaan ratsastetaan, vaan kun tallille päästiin, mieli olikin jo muuttunut.
Tunnilla oli myös toinen paikallinen jo hiukka vanhempi poika, jonka kanssa ensin kävelytettiin ja hoidettiin heppa kuntoon, harjaukset satuloinnit ja muut semmoset. Ja sitten ei kun selkään ja hyvinhän tuo sujui ujostelematta ja nyt jo ihan yksin herra ratsasteli, opetteli kuinka heppa lähtee liikkeelle, pysähtyy ja kääntyy sinne minne halutaan. Opit meni hyvin perille ja Pääsivät pojat sitten oikein pienelle lenkille, molemmat omalla hevosella.
Päikkäreiden jälkeen olikin sitten vuorossa se ihkaoikea ensimmäinen futispeli, ihan oikeassa joukkueessa jo oikeata joukkuetta vastaan. Ja vielä kun kaikkille tietysti puettiin oikein oikeat peliasut niin jo...
Tuplan osalta peli alkoi vaihtopenkiltä ja hiukka siinä kyllä mietittiin, mahtaako tuo poika kentälle päästä, kun kuitenkin on kait tuo voittaminen täällä aika tärkeää ja ainakin kuulemma huhujen mukaan tuo Plaza on vielä se kilpailuviettisin joukkue ja joukkuehan koostuu 4-6 vuotiaista pojista ja toki nuo kuusivuotiaat jo varmaan neljävuotta palloa potkineet pojat ovat aikapaljon nuorempiaan taitavia. Kakkospuoliajalla kuitenkin Tuplakin pääsi pelaamaan miltei koko erän ja ihan hyvinhän tuo sujui, hiukka vielä on tuota pelitaktiikkaa opeteltava ja suuntia mietittävä, mutta jälleenkerran hauskaa oli ja se se nyt ainakin meidän mielestä tärkeintä. Eikä se kuitenkaan joukkueen poikiakaan tuntunut haittaavan vaikka tälläkertaa tulikin tiukkaakin tiukempi 1-0 tappio.
Pari kolhuakin pelissä Tuplalle sattui, toinen tuli tuomarin kädestä, pojan juostessa suoraan kättä päin ja toinen pallon pyöreydestä johtuen, vaan nekään eivät kovin pitkään haitanneet.
Tänään taas treenit jatkuu.
Tosin aika usein olen omalta kohdalta joutunut karvaasti myöntämään, jottei tainut lahjoja sitten ihan tarpeeksi olla...
Ratsastamaan siis aamusta lähdettiin ja vielä kotona poika oli kyllä vakaasti sitä mieltä, jotta iskän kanssa sitten kahdestaan ratsastetaan, vaan kun tallille päästiin, mieli olikin jo muuttunut.
Tunnilla oli myös toinen paikallinen jo hiukka vanhempi poika, jonka kanssa ensin kävelytettiin ja hoidettiin heppa kuntoon, harjaukset satuloinnit ja muut semmoset. Ja sitten ei kun selkään ja hyvinhän tuo sujui ujostelematta ja nyt jo ihan yksin herra ratsasteli, opetteli kuinka heppa lähtee liikkeelle, pysähtyy ja kääntyy sinne minne halutaan. Opit meni hyvin perille ja Pääsivät pojat sitten oikein pienelle lenkille, molemmat omalla hevosella.
Päikkäreiden jälkeen olikin sitten vuorossa se ihkaoikea ensimmäinen futispeli, ihan oikeassa joukkueessa jo oikeata joukkuetta vastaan. Ja vielä kun kaikkille tietysti puettiin oikein oikeat peliasut niin jo...
Tuplan osalta peli alkoi vaihtopenkiltä ja hiukka siinä kyllä mietittiin, mahtaako tuo poika kentälle päästä, kun kuitenkin on kait tuo voittaminen täällä aika tärkeää ja ainakin kuulemma huhujen mukaan tuo Plaza on vielä se kilpailuviettisin joukkue ja joukkuehan koostuu 4-6 vuotiaista pojista ja toki nuo kuusivuotiaat jo varmaan neljävuotta palloa potkineet pojat ovat aikapaljon nuorempiaan taitavia. Kakkospuoliajalla kuitenkin Tuplakin pääsi pelaamaan miltei koko erän ja ihan hyvinhän tuo sujui, hiukka vielä on tuota pelitaktiikkaa opeteltava ja suuntia mietittävä, mutta jälleenkerran hauskaa oli ja se se nyt ainakin meidän mielestä tärkeintä. Eikä se kuitenkaan joukkueen poikiakaan tuntunut haittaavan vaikka tälläkertaa tulikin tiukkaakin tiukempi 1-0 tappio.
Pari kolhuakin pelissä Tuplalle sattui, toinen tuli tuomarin kädestä, pojan juostessa suoraan kättä päin ja toinen pallon pyöreydestä johtuen, vaan nekään eivät kovin pitkään haitanneet.
Tänään taas treenit jatkuu.
Colonia Plaza 4-6 vuotiaat
Sunnuntaina olikin vuorossa sitten pitkästä pitkästä aikaa ratsastusta, tai siis pääsin itse ratsastamaan varmaan viiden kuukauden tauon jälkeen ja siltähän tuo nyt kyllä kaikissa lihaksissa tuntuukin.
Vaan kyllä tuo ratsastaminen tuolla Uruguayn pelloilla ja maastossa on vaan niin parasta mitä nyt vaatteet päällä voi tehdä. Varsinkin, kun nyt samalla voi katsella ja ihastella keväistä jo vihreää ja kukkivaa luontoa.
Niin virallisestihsn täällä alkoi eilen kevät ja tämä viikko on kouluistakin nyt sitten kevät lomaa.
tiistai 16. syyskuuta 2014
Ennen ja jälkeen...
Tämä piti jo eilen lisätä... ratsastustunnin ensimmäinen puoli: Huomatkaa naaman ilme. Ei jäänee kenellekään epäselväksi, ettei herralla ollut hauskaa...
Onneksi sai lopettaa itsensä soimaamisen pojan "elämän pilaamisesta" jo heti siinä kohtaa, kun tuo pääsi sinne selkään asti... 2.puoli oli huomattavasti onnistuneempi.
COLONIA PLAZA
Ekat Plazan treenit on nyt takana ja ei puhettakaan ujostelusta tai muusta vastaavasta. Käytiin ensin tervehtimässä valmentajat ja muut pojat, jonka jälkeen kysyin Tuplalta jäätkö nyt pelaamaan ja sinne jäi. Alkuun hieman varovaisemmin, mutta kun vauhtiin pääsi siellähän tuo kirmasi, ihan kuten kaikki muutkin.
Ihmetystä joukkue kavereissa herätti treenien jälkeen kovin, jotta voiko tuo Wäinö oikeastaan olla vasta 4-vuotias, kun on kuitenkin reilusti pitempi suurinta osaa joukkueen vanhimpiakin poikia ja ne kuitenkin ovat jo 6-vuotiaita...
Hiukka ehkä tarvii vielä treenailla, jotta Suarezin alkujen kanssa pärjää. Ovathan nuo jo saaneet jalkapallogeenit äidinmaidosta...
Vaan hauskaa kuulemma oli, sehän se pääasia ja keskiviikkona uudestaan. Siitä se kait alkaa nyt sitten tuo pojan harrastuskalenterin täyttyminen, maanantaina ja keskiviikkona futista, lauantaina ratsastusta...
Ensin hiukka syöttelytreeniä.
Ihmetystä joukkue kavereissa herätti treenien jälkeen kovin, jotta voiko tuo Wäinö oikeastaan olla vasta 4-vuotias, kun on kuitenkin reilusti pitempi suurinta osaa joukkueen vanhimpiakin poikia ja ne kuitenkin ovat jo 6-vuotiaita...
Hiukka ehkä tarvii vielä treenailla, jotta Suarezin alkujen kanssa pärjää. Ovathan nuo jo saaneet jalkapallogeenit äidinmaidosta...
Vaan hauskaa kuulemma oli, sehän se pääasia ja keskiviikkona uudestaan. Siitä se kait alkaa nyt sitten tuo pojan harrastuskalenterin täyttyminen, maanantaina ja keskiviikkona futista, lauantaina ratsastusta...
Sitten kuljetusharjoituksia.
Ja päästiinhän sitä sitten pelaamaankin:)
maanantai 15. syyskuuta 2014
Tiesinhän tuon jo alkuviikosta...
Viikonloppu oli ja meni, no niitä aksakisoja ei sitten tietenkään käyty . Tiesihän tuon jo alkuviikosta, kun sääennusteita katseli, vaan lopullinen ilmoitus kisojen perumisesta sitten saapui lauantai-iltana n. 23.00, sunnuntaiaamuna piti kisojen alkaa... No onneksi ollaan jo sen verran viisastuttu, jottei oltu varattu hotellia ja menty edellisenä iltana Montevideoon odottelemaan peruutus viestiä.
Tokkopa sitäkään olisi tullu ees lauantai-iltana, jos en olis heti aamusta asti alkanut kyselemään...
Lauantaina kuitenkin sää suosi Tuplan uutta ja kauan odotettua harrastusta. Viimeinkin herra pääsisi ratsastamaan. olihan tuota jo pari viikkoa odotettu ja aina kun piti olla ratsastuspäivä, vettä tuli taivaan täydeltä, vaan viimeinkin poutaa ja siis ratsastamaan...
Kun sitten kentälle päästiin, herrapa päätti jotta ei kiinnosta. Eikä suostunut tulemaan 25m. lähemmäs, ei niin millään. Pitkällisen suostuttelun ja maanittelun jälkeen kuitenkin sitten viimenään vähän pientä hevosen käsittelyä ja taluttelua pitkin hampain. Tuli siinä jo meille molemmille uskon puute ja hiukka pakottamisen fiilis, mihin kaikkeen sitä pitää ryhtyäkään.
Vaan annas olla, kun viimein alettiin laittamaan jockeysatulaa Pinton selkään. Johan Tuplan ilme kirkastui ja hauskuus löytyi. kukapa sitä nyt tänne kävelemään ja hömpöttämään on tullut, kun ratsastaa piti.
Lauantaina taas kuulemma jatketaan...
Tänään onkin sitten vuorossa ekat ihan oikeat futistreenit, ihan oikeassa joukkueessa. Saas nähdä kuinka mahtaa siinä käydä. Seisotaanko vaan kentän laidalla ja katsellaan, vai?
Tokkopa sitäkään olisi tullu ees lauantai-iltana, jos en olis heti aamusta asti alkanut kyselemään...
Lauantaina kuitenkin sää suosi Tuplan uutta ja kauan odotettua harrastusta. Viimeinkin herra pääsisi ratsastamaan. olihan tuota jo pari viikkoa odotettu ja aina kun piti olla ratsastuspäivä, vettä tuli taivaan täydeltä, vaan viimeinkin poutaa ja siis ratsastamaan...
Kun sitten kentälle päästiin, herrapa päätti jotta ei kiinnosta. Eikä suostunut tulemaan 25m. lähemmäs, ei niin millään. Pitkällisen suostuttelun ja maanittelun jälkeen kuitenkin sitten viimenään vähän pientä hevosen käsittelyä ja taluttelua pitkin hampain. Tuli siinä jo meille molemmille uskon puute ja hiukka pakottamisen fiilis, mihin kaikkeen sitä pitää ryhtyäkään.
Lauantaina taas kuulemma jatketaan...
Tänään onkin sitten vuorossa ekat ihan oikeat futistreenit, ihan oikeassa joukkueessa. Saas nähdä kuinka mahtaa siinä käydä. Seisotaanko vaan kentän laidalla ja katsellaan, vai?
keskiviikko 10. syyskuuta 2014
Lomat vietetty,
Niin ne pitkätkin lomat menee nopeaan ja taas on palattu takaisin kotiin.
Kesä Suomessa oli varsin mahtava kelien puolesta ja muutenkin, ainakin aksaosastolla tuli saavutettua kaikki tavoitteet ja vähän enemmänkin. Saimi saavutti viimein Fin-Ava ja Fin-Ava h tittelit ja Zicokin nousi kolmosiin, joten niiltä osin siis loistava kisakesä.
Saimihan nyt sitten tiettelien ja saavutuksien myötä sai jäädä Suomeen mamman kanssa vielä lomailemaan muutamaksi kuukaudeksi ja siis hetken, siis ainakin hetken olemme nyt vaan yhden koiran talous.
Uruguayhan muistaa meitä nyt sitten heti kaikella loistavuudellaan, netti oli pois käytöstä melkein viikon. Ihan vaan siitä syystä, kun laskua ei oltu maksettu ajoissa ja ei maksamaminen ei todella johtunut meistä vaan firma joka nuo laskut pitäisi maksaa oli nyt vaan unohtanut...
Ja tuo uudelleen avaaminenhan ei sitten ihan napin painalluksella ja laskujen suorittamisella onnistukaan. no nyt kuitenkin netti taas toimii, eilisen myrskyn jälkeenkin sähköt on saatu takaisin.
Vettä tosin tulee hiukka huonosti, siis juuri ja juuri voi sanoa, että sitä tulee. No sen verran kuitenkin, jotta pärjätään ja suihkussakin voi käydä, tosin Suomessa meidän asuntovaununkin suihkusta tulee vettä paremmin, mutta tulee nyt kuitenkin.
Tänään kaiken tuon pelastaa kuitenkin tuo ihana Uruguayn aurinko joka paistaa lämpöisesti ja kun tuulestakaan ei ole tietoakaan, niin mikäs tuossa on pihalla köllötellessä ja päivää paistatellessa.
Viikonloppuna oliskin sitten taas aksakisat Zicon kanssa, tosin sunnuntaiksi on kaiketi luvattu vesisadetta semmosen 50.n millin verran, joten kisoja tuskin käytänee.
Kesä Suomessa oli varsin mahtava kelien puolesta ja muutenkin, ainakin aksaosastolla tuli saavutettua kaikki tavoitteet ja vähän enemmänkin. Saimi saavutti viimein Fin-Ava ja Fin-Ava h tittelit ja Zicokin nousi kolmosiin, joten niiltä osin siis loistava kisakesä.
Saimihan nyt sitten tiettelien ja saavutuksien myötä sai jäädä Suomeen mamman kanssa vielä lomailemaan muutamaksi kuukaudeksi ja siis hetken, siis ainakin hetken olemme nyt vaan yhden koiran talous.
Uruguayhan muistaa meitä nyt sitten heti kaikella loistavuudellaan, netti oli pois käytöstä melkein viikon. Ihan vaan siitä syystä, kun laskua ei oltu maksettu ajoissa ja ei maksamaminen ei todella johtunut meistä vaan firma joka nuo laskut pitäisi maksaa oli nyt vaan unohtanut...
Ja tuo uudelleen avaaminenhan ei sitten ihan napin painalluksella ja laskujen suorittamisella onnistukaan. no nyt kuitenkin netti taas toimii, eilisen myrskyn jälkeenkin sähköt on saatu takaisin.
Vettä tosin tulee hiukka huonosti, siis juuri ja juuri voi sanoa, että sitä tulee. No sen verran kuitenkin, jotta pärjätään ja suihkussakin voi käydä, tosin Suomessa meidän asuntovaununkin suihkusta tulee vettä paremmin, mutta tulee nyt kuitenkin.
Tänään kaiken tuon pelastaa kuitenkin tuo ihana Uruguayn aurinko joka paistaa lämpöisesti ja kun tuulestakaan ei ole tietoakaan, niin mikäs tuossa on pihalla köllötellessä ja päivää paistatellessa.
Viikonloppuna oliskin sitten taas aksakisat Zicon kanssa, tosin sunnuntaiksi on kaiketi luvattu vesisadetta semmosen 50.n millin verran, joten kisoja tuskin käytänee.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)