Sateet ja tuulikin tuntuu taas ainakin hetkeksi hellittäneen ja päästään oikeasti nauttimaan tuosta ulkoilmasta ja auringon paisteesta. No viileä on keli vieläkin, mutta ainakaan ei sada vettä.
Tiistaina alkoi taas minunkin espanjan opinnot ja nyt tässä samalla yritän kotitehtäviä väsätä, vaan on se vaikeaa...
Rannallakin alkaa olla jo ihan kevään merkkejä ja on aika hauska tuossa sauvoessa katsella, puiden alkavan vihertää ja keväisiä kukkiakin jo kukkii:)
No tänään sitten tulikin sl päivä, kun on tuolla pojalla melkoinen kuume. Jää siis koulut väliin meiltä molemmilta:(
Katon korjauskin meinaa käynnistyä tai ainakin tänäään aloitetaan pesulla ja huomenna siitä sitten jatketaan, jos ei sada... Saas nähdä kuin käy.
Yritettiinhän me tuossa viimeviikolla postiakin lähetellä Suomen maahan, mutta ei se sitten onnannut. Ovat kuulema postinkantajat olleet lakossa täällä jo pitemmän aikaa joten posti ei kulje...
Toivottavasti sähköinen kortti nyt tänään sitten synttärisankarin tavoittaa, mutta siis:

                              

                                    ONNEA SYNTTÄRISANKARI SAMULLE !!!

"Hiihtokausi korkattu"

Tällä viikolla nyt viimeistään on sitten arki alkanut. Poika käy taas koulussa ja aika onnistuneesti
tuo on nyt sitten alkanutkin. Pari ekaa päivää hiukan tarrautui jalkoihin, kun piti iskän lähteä, mut ihan hyvin ne päivät kuitenkin on menneet ja tänään Tupla käveli taas reippaasti itse luokan ovesta sisään, kääntyi vaan minua kohti ja huusi tsau tsau...
Samoin tuo potta-asiakin on tuntunut nyt viimein menevän Tuplalle jakeluun ja tänään ekan kerran herra tuli ihan itse pyytämään potalle kun kakka tulee, ja voi sitä riemua, kun oli todella SUURI kakka ja siis NIIN ISO:).
Niin ja tulipa tuo hiihtokausikin nyt korkattua ja kaivoin siis sauvat esiin ja eikun rannalle suksimaan, no suksia ei tosin ollut, mut sauvominen kyllä tuntui pitkästä aikaa mukavalta ja miks ei tuntuis, kun ilman paitaa +25:n lämmössä painelee menemään. Siis lopputalven kelit tuntuu nyt meitä ainakin tänään hellivän.
Aarne Von Mulkkerstam:kin on taas kotiutunut ja aamulenkillä portista päästyään ei herraa paljon näkynyt. No tulihan se kuitenkin sitten miltei samalla portinavauksella takaisin.

Ihmeteltiin tuossa viime viikolla, etta mika ihmeen meteli taas kerran... pimealla talla kertaa ja kyseessa ei ollut heinasirkka, joka joskus on tuota unta hairinnyt kesemmalla... tarkemman kuuntelun jalkeen tuntiin siihen johtopaatokseen, etta kyseessa oli sammakko... ei yksi vaan niin monta, etta siita syntyi suoranainen meteli. Asken kuuntelin, niin kutuaika on ilmeisesti loppu, koska ei kuulu enaa moista. 

Viime yo meni sitten siihen, etta pikkuherra heratti itkullaan. Oli juuttunut sangyn alle paastaan. Tilaa siella on, mutta jotenkin oli unissaan sitten jumissa. Kun han siita selvisi, oli 15 minuutin jalkeen niin vasynyt, etta piti sita itkea.. silmat kiinni. Viimein klo 0300 herra ilmoitti sitten sangystaan, etta " tule hakemaan minut taalta". Ajattelin tietenkin, etta kavisin laittamassa takaisin peiton alle ja jatkaisin itse uniani. Ajattelin vaarin. Herra imoitti, etta mina tulen isan ja aidin sankyyn ja otti pupun kainaloon ja tepsutti meidan huoneeseen. Eihan siina sitten auttanut muuta kuin nostaa herra sinne, kun ei taisteluintoakaan oikein siihen aikaan aamusta ollut. Siina se sitten olikin se nukkuminen silta yolta, kun vuoroin oli pieni kasi silittamassa hiuksia ja vuoroin kaivamassa silmaa tai nenaa... Virkeana haastattelemaan laborantteja. Tanaan oli myos pikkuherran ensimmainen koulupaiva loman jalkeen. Ei se kuulemma ollut suurta vastalausetta aiheuttanut, mutta hieman hammentyneena oli sinne jaanyt. Poikkeuksellisesti mentiin yhdessa hanta hakemaan, kun olin ollut koko paivan tassa kaupungissa. Ensimmaisen kerran taisi jotain sanoa vasta sitten kotona. Kulttuurishokki on tainnut kohdata pikkuherrankin aika lailla. Positiivisena kuitenkin voidaan ottaa se, ettei mitaan itkukohtauksia ollut havaittavissa.. ja housutkin oli kuivat. Meilla kun on tuota sisasiisteytta aloitettu ihan toden teolla harjoittelemaan. 

Nyt olisi kuitenkin jo aika varmaan lahtea nukkumaan.. josko tana yona saisi nukkua.   

Koko viikon on satanut vetta, ja tassa on mietitty, etta mika ihme tama talvi oikein on olevinaan. Ei taalla varsinaisesti ole kylmaa saanut karsia, mutta sadetta on tullut... myos sisalle. Uruguay on koetellut omalla tervelleeksi toivottamisellaan, mutta tana aamuna kun auringonpaisteessa aamulenkkia heitettiin ja katseltiin kun kevaan kukat alkavat kukkimaan, ei se enaa tuntunut niin pahalta! Nytkin kirjoitan tata ulkona auringossa hihaton paita paalla ja shortsit jalassa.

Poika opettelee sisasiistiksi... ja ajoittain nayttaa silta, etta se jopa onnistuu! Ehka se tasta. Huomenna koittaa koulupaiva hanellekin ja toistaiseksi on menossa. Huomennahan se taas nahdaan miten se oleminen siella luonnistuu... mitenkohan sita selittaisi espanjaksi, etta sisasiistiksi opetteleminen on meneillaan?!? ;) Aivot ovat kieliopiskelun suhteen olleet kylla niin lomalla suomen kesan ajan, etta menee viela vahan aikaa ennen kuin paasee taas kunnolla vauhtiin. 

keittimen kansi saatiin josko vielä talonkinpäälle jostain...

Kahvinkeittimen vesisäiliön kansi saatiin, tosin joku muu nyt varmaan jää ilman, kun se otettiin esittelykoneesta kun ei muualta löytynyt. No meillä nyt kuitenkin on ja kansi ja hyvää kahvia tulee:)
Katon korjaajakin kävi taas katsomassa, kun on tuo katto alkanut vuotaa samasta paikasta kun aiemminkin. No jännityksellähän voi taas odottaa, mitä seuraavaksi tapahtuu. viimeksihän tuo samainen kaveri suositteli sitä sateenvarjon ostoa. Näytin varmuuden vuoksi vielä kaverille tuota sateenvarjoa joka on jo hankittu ja yritin selittää, että nyt pitäis jotain muuta tehdä. No hauskaahan sillä ainakin oli, mutta asia menee kait taas jonkinmoiseen lupakäsittelyyn, mitä saa ja mitä ei saa tehdä...

Niin, tosiaan takaisin ollaan tultu.  Toista piti lahtea vahan aikaisemmin tanaan taas hoitamaan vahan asioita… vaan oli paikallisella rakennustyomiesten liitolla asiasta hieman erilainen nakemys. Kukaan ei mennyt ulos eika sisaan tyomaalta ennen klo 17.05, koska heilla on nyt tyotaistelu meneillaan… etta tervetuloa vaan takaisin, siina istuttiin sitten autossa puoli tuntia ja odotettiin.

Palattiin juuri maksamasta kaasulaskua Abitabista, jossa siis voi katevasti maksaa laskut kateisella. Luukulle tietenkin jonotetaan ja annetaan ensin laskut ja sitten rahat tiskin takana olevalle tatille. Ikavaahan se olisi istua kotona ja maksaa laskut esimerkiksi kotisohvalta.... taytyy nyt kylla sanoa, etta jotkut laskut voi maksaa jo netissa, mutta ei kaikkia...

Ostettiin siina samalla reissulla sitten uusi kahvinkeitin, kun tuo ikaloppu, puoli vuotta vanha on jo niin vaarallinen, ettei silla enaa saa aikaan muuta kuin sydamen uudelleentahdistuksen kohta.... joo, kai siina olisi mahdollisesti ollut viela takuukin voimassa, mutta korjaamollehan se olisi lahtenyt (kahvia ei olisi keitetty ties kuinka pitkaan aikaan) ja siihen on jo takuun piikkiin toisena paivana taalla asuessa vaihdettu minun rikkoma pannu, kun tuo kielimuuri teki sen, etta oli ilmeisesti helpompaa myyjalle vaan antaa uusi pannu... ei kehdattu, eika varsinkaan juuri nyt, tassa vasymysasteessa, jaksettu ruveta muuta kuin ostamaan se uusi pannu. Kuittiin viela leimattiin ensin tietenkin, etta "maksettu", sitten "tarkistettu" ja viela etta "noudettu"... ja mita me huomataan kun tullaan kotiin?!? no siita keittimesta tietenkin puuttuu vesisailion kansi... Ei jaksa lahtea takaisin tanaan. Voi helvetti, etta vasyttaa.

Kotona taas.

Niin se on "talviloma" vietetty ja palattu takaisin kotirouvan arkeen. Vaimo lähti heti tänään aamusta töihin ja minulla on pyykit koneessa ja puuro pojalle kiehumassa. Siis heti paluu arkirutiineihin.
Paluumatkakin sujui ihan miltei ongelmitta, mitä nyt sitten koiria etsittiin pitkin Madridin lentokenttää, kunnes sitten kolmannella tiskillä viimein saatiin selville että tällä kerta koirat nyt sitten menevät suoraan Montevideoon ja niitä ollaan juuri juottamassa. No taas säästettiin siinä samalla mukava summa rahaakin, joten ei siinä mitään ja koirat löytyivät Montevideon kentältä.
Kotiin tultua kaikki näytti olevan ihan niinkuin pitääkin, tosin sisällä tietysti oli aika kylmä, kun lämmitys on ollut meidän poissa ollessa pois päältä. Vaan mitäs tuosta, eikun kaasuhanat auki ja Tadaa, eihän sieltä sitten kaasua tulekkaan...
No sekin ongelma selvisi sitten illalla, kauppareissun ja lounaan jälkeen ja kun patterit alkoivat siinä hiljalleen lämmetä niin taas Tadaa ja keittiön patteri kusi kaikki vedet alleen... No onneksi mulla on nyt jo melko kattava työkalu- arsenaali, joten ei kun pakki auki ja patterin korjaukseen.
sekin vika tuli korjattua ja nyt tässä vaan ihmetellään pojan kanssa ukkosen jyrinää ja harkitaan päiväunille käyntiä...