Myrskyn jälkeen...

On poutasää ja kait päinvastoinkin....
Viikonloppuna nautittiin oikein kevään ensi helteistä ja taisi olla perjantai kun eteläiseen suomeen tuli ensilumi ja meillä siis ensihelle:)
Polkupyöriä tuli lauantaina etsittyä ja ehkä löydettiinkin, kunhan nyt sitten pääse vielä vähän koeajolle tänään tai huomenna tai jahka nyt ehtii ja sää kuivuu. Haasteellisemmaksi taitaa muodostua tuo istuin Tuplalle, kun tarvis olla kantavuutta hieman enemmän ja täällä ei nyt ihan kovin yleisesti lastenistuimia käytetä, varsinkaan polkupyörissä. Onhan niissä tangot ja ehkä tarakat joilla lapsia voi kuljettaa..:)
Sunnuntaina Tuplan koulun järkkäämä Family Day, jonne mekin tietty suunnattiin katselemaan ja tietty syömään. Oli pomppulinnaa ja trampoliinia ja kaikenlaista, sekä tietty ruokaa...Ja karsea hulina ja meteli.
No tänään sitten herättiinkin vesisateeseen ja hieman reippaampaan sellaiseen. Olen jo aiemmin haaveillut, joskko semmoisen pienen kumiveneen hommais ja nyt sitä kyllä olis tarvittu.
Joki oli nyt kahta puolta meidän taloa.

 

Ei nimittäin ihan heti tullut mieleen lähteä autolla tuota tietä mihinkään

 

 

Ja tää täytyis ehkä lähettää kiinteistövälittäjälle, myyntikuvaksi:)

 

Onneksi sade nyt kuitenkin iltapäiväksi helpotti ja vesi tieltä väistyi. Päästiin siis Tuplan kanssa kouluun molemmat. 

Feliz cumpleaños !

Tänäänhän on siis mammalla Suomessa synttärit ja kun meidänkin teki synttärikakkua niin kovin mieli niin tehtiimpä Mansikkakakku:)

 

Siis tätäkin kautta mammalle:

 

Feliz Cumpleaños !!!

Mansikoita:)

Alkaa jo täällä olla mansikka-aika,  tai ainakin mansioita on jo tarjolla aika edulliseen hintaan. Ei maku kyllä tosin suomalaista mansikkaa vastaa, mutta kyllä ne kuitenkin hyvälle näin kesän kynnyksellä maistuu. Ainakin kermavaahdon kera:)
No perjantaina käytiin taas antamassa sormenjälkiä ja ottamassa valokuvia oleskelulupaa varten ja kait meillä nyt on jonkunlainen tilapäinen oleskelulupa. Tälläkertaa myös Tuplan piti antaa sormenjäljet ja hyvinhän se sujui... mustetta vaan sormiin ja kuvat paperiin. Vähän kuin Suomessa 70-luvulla.
Viikonlopuna päästiin nauttimaan jo sateettomastakin säästä, kun on tuota vettä ja tuulta riittänyt täälläkin puolella palloa. Lauantaina sain myös innostettua tuon J:nkin pitkästä aikaa aksa treeneihin, siis ihan niinkun treenaamaan ja näin Aarnekin sai hieman juoksennella.
No ehkäpä tuosta innostuneena Aarme von Mulkkerstam on nyt sitten ottanut taas  vielä hieman enemmän oikeuksia ja juoksentelee pitkin kyliä kaikenpäivää, Lähtee omineen pihasta lenkille ja palailee sitten joskun, kun herralle sopii.
Maanantainakin herra häipyi heti aamusta ja, kun sitten läksin iltapäivällä ajelemaan espanjantunnille tuli Muhku vastaan Ramblalla, ehkä nonin kahden - kolmen kilsan päästä kotoa. Talsien ihan muina miehinä vastaan. Hyvä ettei sentään vilkuttanut ohi ajaessani. No onneksi siinä taitaa olla sen verran katukoiran verta, jotta osaa hyvin autoja väistellä.

Punaniska...

Viikonloppuna olikin taas aika suunnistaa pääkaupunkiin. Lauantaina käväistiin Hecho Aca messuilla, jossa tarjolla oli jos jonkinlaista enemmän ja vähemmän Uruguaylaista käsityötä. jotain saatiin jopa ostettuakin ja ainakin paljon kaikkea hauskaa nähtiin. Oli siis ihan antoisat messut joissa ehkä kannattaa käväistä toistekin
Lauantai-iltana taas vakio hotellille. saunaan ja porekylpyyn.:)  Ei ne vieläkään olleet tajunneet, että meille ei riitä se, että sauna laitetaan päälle etukäteen ja me oletetaan että se on jo lämmin, kun meidän "saunavuoro" alkaa.No pienet löylyt kuitenkin ja kyllähän se nyt ihan saunan korvikkeesta käy, paremman puutteessa. Harkintaan jäi josko ensikerralla salakuljetetaan kiviä sinne kiukaaseen, kun ne yhdeksän kiveä kauniissa rivissä ritilällä kiukaan päällä ei oikein noita löylyjä riitä antamaan.
Sunnuntaina vuorossa agilityä ja tälläkertaa järjestäjät lupasivat etukäteen, jotta kisoja ei peruta vaikka sataisi:)  No sateesta ei ollut tietoakaan vaan kevään ensimmäinen helle helli meitä ja siitä muistoksi jäi todella makeasti palaneet käsivarret ja niska minulla.
Itse kisoista ei nyt paljon sen enempää, saatiin me Saimin kanssa yksi nollakin taottua, mutta kolme hassua hyllyä päälle. Siis ei mainetta ja kunniaa tällä(kään) kertaa.
Tänään käytiin myös hakemassa eläinlääkäristä Zicolle matolääke ja leima siitä, jotta voidaan viiden päivän päästä sitten taas rokottaa.

Agilityä, agilityä....

Joo, aina alkaa samalla tavalla nykyään, viikko se taas meni ja silleen...
NO kuitenkin, viikonloppuna oltiin taas pitkästä aikaa paimentelemassa ja Zicokin pääsi koittamaan, kuinka nuo pienen paimenpojan hommat hoituu ja aika makeastihan se alkoi kiertämään ja pitämään laumaa kasassa. Saimin  kanssa hommat sujui aika normaaliin tapaan, kaikiin puolin ihan siististi, mutta korvat on hieman huonosti kuulolla. Täällä varsinkin, kun nuo elukat on niin hiton villejä ja pelkäävät ihmitä kuin ruttoa. kaikin puolin kuitenkin hauska sunnuntai taas Estancialla ja kuten aina ruoka oli hyvää ja sitä oli myös riittävästi:)
Helmenä ehkä täytyy kertoa myös tuosta Tuplasta ja lapsen käsittämättömästä tavsta oppia kieliä:
pitkän aika Tupla siinä tivasi minulta katsellessamme paimennuksia: Missä on traktori, missä on traktori, missä on traktori ja minä jo siinä hieman hermostuneena totesin, että kysy tolta setältä...
Siinä herra sitten kirkkain sinisin silmin katsoi Tilan isäntää ja kysyi suoraan espanjaksi: ¿dónde está el tractor ? Hieman minulla loksahti suu auki, oispa itselle yhtä helppoa...
Ja eikun käsi kädessä sedän kanssa traktoria katsomaan:)
Muuten tää viikko onkin mennyt ainakin minun osalta sairastaessa ja toipuessa
aivan järkyttävästä vatsataudista... Mutta nyt tuntuu jo elämä taas senkin osalta voittavan.
Kattoremonttikin on jo valmis, vain nosturi on enää katolla.
Tää viikonloppu taitaakin sitten mennä jännätessä ja katsellessa, kuinka suomalaisilla aksaajilla sujuu MM-kisoissa

 

"pikkupaimenkoira töissä"

 

Tupla ja el tractor

 

 

Lounastauko

 

Välillä ehti vähän futistakin treenaamaan

 

Kilometritolkulla tällaisia teitä Vectralla, onneksi ei tällä kertaa ollut märkää...