NO kuitenkin, viikonloppuna oltiin taas pitkästä aikaa paimentelemassa ja Zicokin pääsi koittamaan, kuinka nuo pienen paimenpojan hommat hoituu ja aika makeastihan se alkoi kiertämään ja pitämään laumaa kasassa. Saimin kanssa hommat sujui aika normaaliin tapaan, kaikiin puolin ihan siististi, mutta korvat on hieman huonosti kuulolla. Täällä varsinkin, kun nuo elukat on niin hiton villejä ja pelkäävät ihmitä kuin ruttoa. kaikin puolin kuitenkin hauska sunnuntai taas Estancialla ja kuten aina ruoka oli hyvää ja sitä oli myös riittävästi:)
Helmenä ehkä täytyy kertoa myös tuosta Tuplasta ja lapsen käsittämättömästä tavsta oppia kieliä:
pitkän aika Tupla siinä tivasi minulta katsellessamme paimennuksia: Missä on traktori, missä on traktori, missä on traktori ja minä jo siinä hieman hermostuneena totesin, että kysy tolta setältä...
Siinä herra sitten kirkkain sinisin silmin katsoi Tilan isäntää ja kysyi suoraan espanjaksi: ¿dónde está el tractor ? Hieman minulla loksahti suu auki, oispa itselle yhtä helppoa...
Ja eikun käsi kädessä sedän kanssa traktoria katsomaan:)
Muuten tää viikko onkin mennyt ainakin minun osalta sairastaessa ja toipuessa
aivan järkyttävästä vatsataudista... Mutta nyt tuntuu jo elämä taas senkin osalta voittavan.
Kattoremonttikin on jo valmis, vain nosturi on enää katolla.
Tää viikonloppu taitaakin sitten mennä jännätessä ja katsellessa, kuinka suomalaisilla aksaajilla sujuu MM-kisoissa
"pikkupaimenkoira töissä"
Tupla ja el tractor
Lounastauko
Välillä ehti vähän futistakin treenaamaan
Kilometritolkulla tällaisia teitä Vectralla, onneksi ei tällä kertaa ollut märkää...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti