Poikien loma oli suunniteltu paimennuskurssikalenterin mukaan niin, etta ensi viikonloppuna kun olisi ollut eka clinica, olisivat jo olleet taalla. No se clinica tietenkin sitten siirrettiin talle viikonlopulle! Lentolippuja ei kuitenkaan ruvettu siirtamaan. Paatin sitten menna "paimentamaan" omineni, eli tapaamaan ystavia ja tuttavia ja katsomaan minkalainen oli tama Ademarin farmi, jossa koulutus talla kertaa pidetiin. Pikkuasiat niin kuin, paaseeko tuollaisella henkiloautolla perille asti, minkalaisia mahdollisuuksia on treenata ym on hyva tarkistaa valmiiksi. Josko siella voisi kayda ihan muutenkin...
Siihen verrattuna mita on naita teita noille farmeille nahty, tama oli lahella valtatieta... ei ihan moottoriliikennetie, mutta niin hyva, ettei voinut kuin hymyilla! Autolla ei varaa hajota (ainakaan tien takia). Ja tama paikka on Colonian departamenton alueella! Sielta loytyy lampaita ja hevonen...
Lehmia...
Pari orvoksi jaanytta karitsaa...
Ja naytti siella olevan myos ainakin yksi sika ja kolme border collien pentua. Elamaa riitti tallakin farmilla.
Isanta tarjosi, etta voit tuosta ottaa tuon hevosen ja lahtea katselemaan maisemia jos haluat. Houkuttelevalta kuin se ajatus kuulostikin, jarki sanoi, ettei 5 kerran ratsastuskokemuksella lahdeta yksin kenenkaa maille kiertelemaan tuntemattomalla hevosella... ja viela ilman kyparaa. Kun ilmoitin, etta tarvitsisin vahintaan kyparani tehdakseni mitaan kierrosta, rupesi han nauramaan. Ei taalla todellakaan ole tapana kayttaa kyparaa ratsastaessa, mutta meinaan kaikkien muidenkin suomalaisten tapaan tanaan ratsastamaan lahtiessani laittaa ystavaltani saadun kyparan paahani.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti