torstai 21. kesäkuuta 2012

Ja voi tätä Suomen valoisaa kesää jajaja...

Jep, saavuttiin siis Tuplan kanssa eilen kotimaahan ja nyt ihmetellään molemmat mitä kello mahtaa olla...
Sehän on siis nyt 03.30 ja me ollaan molemmat valveilla. Uruguayssahan se tosin olisi vasta nukkumaanmenohetki, mutta me nyt sitten herättiin.
Lentomatkakin oli tälläkertaa hieman haastavampi kun Herra sitte päätti ettei tuossa kahdentoistatunnin  Atlantin ylityksen aikana tarvii nukkua kuin pari tuntia. ja lopusta piti kyllä hyvin huolen Uruguaylainen eläkeläisryhmä jonka ympäröimänä istuttiin koneessa ja yritettiin edes nukkua, mutta ei niin ei. Heidänhän täytyi ehdottomasti kävellä ja pälättää ja käydä vesasssas jajaja, aina kun W oli miltei nukahtamassa tuli tietenkin joku hänen valkoista siilitukkaa silittämään tai sinisiä silmiä ihmettelemään.
No onneksi sitten Madridista Helsinkiin jo nukutti, mutta on se viisi tuntia vuorokaudessa kaksivuotiaalle pikkupojalle kyllä aika vähän ja on se sitä kyllä tuon pojan isällekin.
Oman hasteensa matkaan teki myös koirat jotka matkustivat meidän mukana Suomeen. Oli välillä lentokentällä hieman kädet vähissä kun piti työntää yhtä kärryä, vetää toista ja tietty jollain lailla piti myös yrittää huolehtia että lapsikin pysyy mukana matkassa.
Vaan hyvinhän me selvittiin ja nyt ollaan siis turvallisesti perillä...
Koirien matkustamista vartenhan oli taas käyty kahdesti eläinlääkärillä, hankittu taas virralliset virallistamistarrat ja lisäksi piti vielä leimauttaa kaikki paperit ihan ministeriössä asti, jotta päästään liikkeelle...No mitä sitten tarvittiin:
Uruguayn päässä kysyttiin onko koirilla passit, totesin että on ja näytin. Se siitä, ei edes rokotuksia katsottu. Ei muuta kuin koirat boksineen päivineen läpivalaisuunn ja koneeseen kohti Madridia ja sieltä suoraan Helsinkiin ja suomessa ei sitten kysytty edes passeja...
Olin kyllä täysin varautunut siihen, että minun täytyy ottaa koirat ulos ja tsekata ne uudestaan sisään tuossa välilaskulla kuten toiseen suuntaan mennessä, mutta ei. Ei ainakaan tälläkertaa.
Varsin positiivisena pidin myös tuota hinnoittelua, maksoihan tuo koirien lennätys etelään lähelle 800€ ja nyt pohjoiseen 300Usd:tä. En siinä sen enempiä tiskillä alkanut kinaamaan, mutta kyllä hieman jännäsin koneessa kohti Helsinkiä, näinkö mahtaa nuo haukut olla tulossa perille saakka. Ja sieltähän ne Helsinki-Vantaalla hetken odottelun jälkeen saapuivat ja vielä varsin hyvinvoivan oloisina. Joten ehkä niitä joku oli jopa Madridissa ulkona käyttänyt, mun ei edes Muhku ollut mitään tarpeitaan boksiin tehnyt ja 26h on kuitenkin aika pitkä aika.
No näyttää tuo poikakin nyt taas nukkuvan, mutta itse taidan lähteä nyt aamukahvin keittoon kun ei enää kannata oikein nukkumankaan mennä ja eiköhän me kohta muiden herättyä suunnata tuonne saaristoon nauttimaan tästä valoisuudesta ja yöttömän yön juhlasta:)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti