perjantai 25. lokakuuta 2013

Asia, jota olen pyrkinyt valttamaan taalla on laakarissa kaynti ( en ole onnistunut taysin). Hammaslaakarissa kayntia en ollut edes kuvitellut sen jalkeen kun terveyskorttia olen kaynyt puolitoista vuotta sitten hakemassa. Syy tahan on tietenkin silloisen hammaslaakarin vastaanoton hurja kunto. Totesin tassa hammassarkyni kanssa kuitenkin, etta jotain on tehtava. Montevideoon meneminen taman takia tuntui varsin vaivalloiselta ja olin joskus kuullut huhua siita, etta myos kotikaupungissamme on hammaslaakari, jolla on lansimaisiin verrattava varustus ja luottetavuus. Jarjestin kaynnin ja eilen se aika sitten koitti. Loysin vastaanotolle ja totesin aulassa, etta ehka vahan paikallinen standari on ollut huonekaluissa, mutta minkas taalla teet. Aulassa ei haissut se Suomessa totuttu hammaslaakari vaan tietenkin ilmanraikastinautomaatin saannollisesti suihkaisema ilmanraikastin... porauksen aani oli ihan yhta lailla niskavillat nostattava. Mietin, etta ehka tama tasta. On ihan siisti paikka ja kylla taalta on naapurin mieskin hengissa selvinnyt, joten odotuksen jalkeen vastaanotolle.

Nuorehko naislaakari tarkisti hampaat ja totesi, etta ientulehdus on todennakoisin syy harmeilleni. Miettikaa vaan miten helpottunut mina tasta diagnoosista olin, kun olin itse jo kuvitellut, etta implanttien ruuvin ymparille on alkanut nyt keraantya jotain moskaa (olen kuullut joskus kayvan nain) tai etta juurihoidetun hampaan juuressa on jotain mataa... Ja kylla, laakarilla oli myos rontgen, jolla pystyi taman juuren kunnossa olemisen varmistamaan. Hoito oli siis hammakiven poistoa ultra-aanilaitteella... ai hitto, etta vihloi etuhampaita! Lisaksi maarasi suuvetta iltaisin (joka apteekista haettaessa paljastui ihan tuttuja aineita, mm. ksylitolia sisaltavaksi, joten uskalsin kayttaa). Sovimme, etta menen viela toisen kerran... emme paasseet sopimukseen siita, mita silloin tehdaan. Laakari oli sita mielta, etta sitten tehdaan perusteellisempi puhdistus noille hampaille (ne on jo ihan puhtaat), joten jottei sinua sitten satu, niin annetaan ihan vaan poquito anestesiaa (vahan nukutusainetta). ?!?!?!?!? Mietittyani, olinko asian ymmartanyt oikein (kavin siella hammaslaakarissa siis espanjaksi), rupesin sitten kyselemaan, etta oletko nyt ihan tosissasi, etta nukutus? Joo, kylla. Jos et nuku, niin se on todella kivuliasta! Olen siita hanen kanssaan samaa mielta, etta varmasti sattuu, mutta nukutus? Taidetaan passata sekin seikkailu. JA minun hampaat ovat jo ihan puhtaat... kaytan ahkerammin hammaslankaa, lupaan - kavin sita jo ostamassa kahta erilaistakin! Ja ei, teille jotka asiaa nyt mietitte, niin ei, en ole paastanyt suuhygieniaani ihan retuperalle.. taalla on vaan todettava, etta bakteerikanta on todella erilainen ja kuulemma juomamme vesi on todella mineraalipitoista, jossa tietenkin bakteeri viihtyy... alkaa selittymaan, miksi toissa on vessassa ruokatunnin paatteeksi ruuhkaksi asti hampaitaan pesevia paikallisia. Niin, eika taalla siis tietenkaan ole ksylitolpurkkaa ja varastot ovat jo kulutettu loppuun kesaloman jaljilta.

Toinen mielenkiintoinen yksityiskohta tasta visiitista on se, etta hammaslaakari mietti (ilmeesta paatellen oli lahinna kauhuissaan), etta onko tuo etuhampaani tilalla oleva implantti liikkunt sen jalkeen kun se on asennettu, kun on noin vinossa. Yritin kovasti selittaa, etta minun etuhampaani ovat aina olleet vinossa (han oli lahinna hammentynyt) ja siis korjattaessa onnettomuuden jalkia laitettiin hammas siihen asentoon kuin se on aina ollutkin. En jaksanut enaa ruveta selittamaan sita, miten Suomessa keskitytaan tuohon purentaan ja sen oikeellisuuteen enemman kuin tuohon estetiikkaan. Hampaani ovat siis puhtaat ja juuri siina asennossa, mihin ne ovat aikanaan kasvaneet (melkein). Menen ensi viikolla tarkistukseen tai kontrolliin, etta ientulehdus on alkanut parantua/parantunut ja ettei satu enaa mihinkaan ja todennakoisesti kiitan hoidosta. En mene nukutukseen hampaiden perusteellisen puhdistuksen takia, mutta en kylla varmaan myoskaan tarvitse sita perusteellisempaa puhdistusta... siirretaan se sitten Suomeen... joskus. Etta terveisia vaan hammaslaakarista.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti