maanantai 23. huhtikuuta 2012

odottelua ja jo Perkeleitäkin

Tänään olikin vuorossa perhepäivä tuolla "saitilla", siis nousevalla sellutehtaalla, jonne mekin sitten päätettiin w:n kanssa lähteä olihan oikein järjestetty bussikuljetus ja kaikki.:) Ja varmaan  Tupliksesta on mukava nähdä kaikenlaisia koneita ja nostureita ja ja ja tietty paikka missä se äiti meille rahat tuhlaamiseen tienaa... Ollaanhan me portilla pyörähdetty jo useastikin ja minä jopa kerran porttien sisäpuolellakin, mutta nyt oikein viralliselle visiitille siis.
No bussin lähtöaika oli heti aamusta 09.00 ja ohjeistuksessa oli oikein varta vasten painotettu: saavuttehan ajoissa paikalle... No me tietysti oltiin paikalla ajoissa, kuten muutkin kyytiä odottelevat ihmiset, mutta busseja ei näkynyt ei mailla eikä halmeilla. Kului 10min. toinen ja kolmas ja...Lopulta muutamien puheluiden jälkeen bussikolonna saapui vain n. tunnin tai vähän reilu myöhässä ja syyhän oli kait vaan niin yksinkertainen että kys. bussifirman edustaja oli nyt vaan unohtanut tämän viiden bussin tilauksen tältä aamulta.
Muuten tuo reissu sujui kohtalaisen hyvin ilman sen suurempia kommelluksia,, mutta kyllä tuota paikallisten ihmisten organisointikykyä täytyy yhävaan ja aina ihmetellä:).
No kotiinkin sitten päästiin kunnialla tosin ehkä hiukan kys.alaisella kyydillä ,mutta ehjänä kuitenkin perille asti.
Kotimatkalla muistuikin mieleen, että tänäänhän onkin maanantai ja auton uudet tuulilasin pyyhkijät pitäisi olla noudettavissa Avikselta. Hah arvatahan saattaa kuinka siinä sitten kävikään. Reippaana lompsin W:n kanssa suoraan tiskille, ilmoitin tulleeni hakemaan uusia pyyhkijöitä Vectraamme ja tietenkin luukun takana istui eri kaveri kun lauantaina ja tämä ei tietenkään myöskään juurikaan puhunut englantia joten ei muuta kun yhdessä autolle ja ongelmaa selvittämään.
Tämä kaveri ei sitten ollenkaan voinut ymmärtää asiaani, koska pyyhkijäthän liikkuivat aivan hyvin edestakaisin ja kivat viirutkin lasiin jäävät, siis sulkaahan on jäljellä vielä vaikka kuinka paljon. Tässä kohdassa päivän kiintiöni täyttyi (jota ei ole muuten vielä kertaakaa ihan näin tapahtunut) ja totesin kovaan jo tiukkáan sävyyn: PERKELE KUN NE EI VAAN ENÄÄ PYYHI MITÄÄN. No tämän tämä kaverikin jo taisi ymmärtää ja lähti sisään soittamaan puhelua ja hetken perästä jo luoksemme marssikin uusi ennestään tuttu enkkuakin puhuva kaveri, joka homman lupasi hoitaa.
NO eipä niitä pyyhkijöitä saatu tänään, koska ovat erikoimallia ja Chevroletin oma huolto- ja varaosamyynti on tänään kiinni, koska on joku holiday, mutta risat lamput tuli nyt kuitenkin korjattua ja pyyhkijät sitten mañana...
Männä viikolla käytiin myös aksakisoissa, jotka sujui ihan saman kaavan mukaan kun viimeksikin hauskaa oli ja hidasta toimintaa, mutta ihan mukavaa ja tulipa taas muutama uusi koiratuttukin.
Itse kisat meni meiltä ihan penkin allle Saimin ollessa varsin villi ja mahdoton. Tosin sitähän se nykyään on useinkin ja siis kotonakin varsinkin ruoan suhteen. Nytkin sitten meillä oli pakattuna kylmälaukkuun eväät (Ruispaloja), niin eiköhän neiti ne päättänyt sieltä varastaa ja pistää parempiin suihin...
Muutenkin nuo viikot tuppaavat nykyään olemaan niin kiireisiä ja jokapäivä on jos jonkunlaista ohjelmaa: treenejä espanjantunteja... ettei enää oikein kirjoittelemaan tahdo keretä ja illalla on jo niin väsynyt ettei enää jaksa muuta kun nukkumaan itsensä kammeta. Rankaa on tämä kotirouvankin arki, vaikkei sitä ehkä kokematon ihanheti uskoiskaan:)
Tulipa vielä mieleen eräs viimeviikkoinen agilitytreeni, joka alkoi kun aikanaan Pyhtään maneesilla, kun piti ratsastajia häätää maneesista ulos treenivuoron alkaessa. Minun piti vain häätää viisi hevosta kentältä joiden omistajia ei ollut mailla eikä halmeilla ja pollet ei olleet tonamoineskaan minun ja Saimin saapumisesta kentälle mutta kyllä ne siitä sitten väistyivät. Samaisella treenikerralla päästiin myös harjoittelemaan hiukan paimennusta kun viereisen talo hanhet talsivat kesken treenien kentälle. Omistajansa ei kyllä kauheasti tykännyt, kun Saimin kanssa ne pois häädettiin, vaikka se minusta varsin mallikkaasti ilman ruumiita sujuikin, mutta ei kuulemma ole jatkossa hyväksyttävää käyttää hanhia lampaina. Toivottavasti pysyvät kaukana. Myös lauma kanoja kuuluu, tämän meidän kentän vakiovarustukseen, mutta niistä ei suurempaa vaivaa ole, koska ne pysyttelee lähinnä kentänlaidalla katsomon puolella.
Josko taas jatkossa yrittäis vähän aktiivisemmin blokkailla...
Huomenna onkin sitten edessä jälleen keikka Montevideoon, tälläkertää oikein virallisissa merkeissä.

1 kommentti:

  1. Suomalainen PRKL on niin hyvä kansainvälinen sana, että sen merkityksen kyllä ymmärtää, kun sen lausuu riittävän painokkaasti.
    Saimista tulee oikein paimenien paimen, kun se saa lampaiden lisäksi ajella hepoja ja hanhia.

    VastaaPoista