Tai siis, no tämä päivähän alkoi varsin mukavasti, kun Tuplis sai hieman tyttöseuraa: Maija 6v. oli pari tuntia leikkimässä meidän kanssa ja tuntuivat kyllä hyvin viihtyvän keskenään ja varmaan tuo poikakin jo kaipasi hieman nuorempaa seuraa, kun on kuitenkin kaiket päivät nyt vaan vanhempiensa kanssa, ennen koulun alkua. Tupliskaan ei vierastanut yhtään pätkääkään Maijaa, vaan ehkä noin kymmenen sekunnin miettimisen jälkeen oli heti valmis esittelemään lelujaan ja huonettaan Maijalle. Toivottaasti taas pian uudestaan tavataan:)
No niin siihen kattoon, kauppakierroksella sain sitten puhelun, josko korjaajat tunnin päästä tulevat niin ollaanko kotona, no joo oltiinhan me, mutta korjaajia ei kyllä näkynyt ennenkuin parituntia oli kulunut...Sen sijaan paikalle saapui kuitenkin pyytämäni puutarhuri, joka mahdollisesti tulee leikkaamaan tuon meidän pihanurmen laskettuan nyt ensin hinnan mitä se mahtaisi maksaa, jos joka toinen viikko tuon kaataa, tosin hänkin lupasi laittaa vielä sähköpostia illalla, mutta ei ole kuulunut. Niin ja tulihan siinä väliinkin jo taas nuo hälyttimen korjaajat ja taas hälytinkin on kunnossa... Kohta senkin voi ehkä jo poistaa, kun ei sitä kuitenkaan voi silloin käyttää, kun koirat on kotona ja onko siitä sitten mitään hyötyä, silloin kun koirat ei ole kotona ja aina se on rikki. Tosin kyllähän nuo tuntuvat sen huomaavan ettö jotain on vialla, koska saapuvat korjaamaan aina pyytämättä.
No katon korjaajat viimein sitten saapuivat kun pari tai kolmekin tuntia oli kulunut ja hetken kuluttua kiipesivät katolta alas vain todetakseen: en nyt muista miten se espanjaksi meni, mutta kuitenkin.
Korjaava toimenpide on seuraava: OSTA SATEENVARJO... ja kaverit kiittivät kumarsivat ja lähtivät.
Siinäpä sitten vaan hölmönä hymyilin, mielessäni muutama V&P alkuinen sana, kiitin kuitenkin kohteliaasti ja toivotin hyvää päivänjatkoa...
Arvatkaa vaan mitä olisin Rannilan pojille moiseen kommenttiin vastannut. Tuskin ainakaan hymyillyt ja.... Odottakoot vaan kunhan hieman tuota kieltä opin:)
Illalla vielä käytiin kattilan metsästyksessä ja tietysti ainut kauppa josta saa tuotteita joita kattilaksi voi nimetä (siis lämmitettäviä peltikippoja hyvään hintaan kyllä löytyy) on seuraavan kerran auki 25.02 joten siihen asti ainakin tulee selvitä yhdellä kattilalla, tai toivoa, että muuttokuorma saapuu etuajassa...HEH HEH... siellä kuitenkin joku taisi muistaa muutaman kattilan mukaan pakata.
No huomenna taas uusi päivä ja uudet kujeet, ainakin Tupliksen kanssa koululle ilmoittautumaan.
Nyt ukkosen taas pauhatessa ja tuulen viheltäessä ja täällä se muuten oikeasti viheltää, silloin kun tuulee, muistui mieleen. Tänään paikallisen mittausaseman mukaan päivän korkein lämpötila oli +38, jotta hyvin tarkenee.
Niin ja ensimmäiset postitkin saapuivat tänään tosin tuonne emännän työmaalle, eikä koti- postilaatikkoon, mutta kuitenkin.
Ja myöskin meidän Renun rekkaripaperit piti Trafin mielestä kierrättää tätä kautta, eikä niitä suoraan voinut veljelleni antaa, joka nyt on siis kyseisen auton holhooja. Siis kyllä suomessakin osataan ja tulihan heti rekkaripapereille 27000km lisää mittariin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti